On alkanut vuosi 2008. Se tulee olemaan työntäyteinen ja haastava, mutta uskon sen antavan paljon.
Lyseon 150-vuotisjuhlan tähden edessä on Huoneteatterin katossa loikkimista, kiireistä dokumentin tekoa, juhlalehden toimittamista, mediatyöryhmässä istumista, Paviljongin pääjuhlan järjestelyjä ja paljon muuta. Lisäksi toimin normaalisti Jorman päätoimittajana ja säädän valoja eri kissanristiäisiin. Helmikuussa on wanhojen tanssit, ja loppuvuodesta Rytminvaihtoa-projektilaiset yritävät suunnata Afrikan Burkina Fasoon.
Jotta elämä ei olisi pelkkää koulua projekteineen ja juhlineen, pitää tietenkin toimia vielä muuallakin. Nuorten Keski-Suomi ry:ssä riittää puuhaa NYT-hankkeen jatkon edistämisessä, tukioppilasfoorumia pitää moderoida ja niin edelleen. Keskeneräiset harraste-elokuvamme tehdään tietenkin valmiiksi, ja huomenna astun autokouluun.
Ja kuka puhui siitä, että kesä olisi vain loikoilua varten? Heti koulujen päätyttyä lähden avustajaksi kehitysvammaisten rippileirille, ja sen jälkeinen viikko mennee perusriparia kaitsiessa. Tarkoitus olisi kuvata myös uusi elokuva.
Minua pelottaa usein, että aktiviteettini ja kiire eivät anna minun pysähtyä ajattelemaan ja pohjustamaan omaa proosaa. Mikä sitten saa tekemään tuon kaiken luettelemani ja enemmänkin? Mikä saa jaksamaan? Vastaus on halu kokea. Vaikka en empiristi olekaan, kirjoihin ja taiteeseen ammennetaan materiaalia kokemuksista.
Lyseon 150-vuotisjuhlan tähden edessä on Huoneteatterin katossa loikkimista, kiireistä dokumentin tekoa, juhlalehden toimittamista, mediatyöryhmässä istumista, Paviljongin pääjuhlan järjestelyjä ja paljon muuta. Lisäksi toimin normaalisti Jorman päätoimittajana ja säädän valoja eri kissanristiäisiin. Helmikuussa on wanhojen tanssit, ja loppuvuodesta Rytminvaihtoa-projektilaiset yritävät suunnata Afrikan Burkina Fasoon.
Jotta elämä ei olisi pelkkää koulua projekteineen ja juhlineen, pitää tietenkin toimia vielä muuallakin. Nuorten Keski-Suomi ry:ssä riittää puuhaa NYT-hankkeen jatkon edistämisessä, tukioppilasfoorumia pitää moderoida ja niin edelleen. Keskeneräiset harraste-elokuvamme tehdään tietenkin valmiiksi, ja huomenna astun autokouluun.
Ja kuka puhui siitä, että kesä olisi vain loikoilua varten? Heti koulujen päätyttyä lähden avustajaksi kehitysvammaisten rippileirille, ja sen jälkeinen viikko mennee perusriparia kaitsiessa. Tarkoitus olisi kuvata myös uusi elokuva.
Minua pelottaa usein, että aktiviteettini ja kiire eivät anna minun pysähtyä ajattelemaan ja pohjustamaan omaa proosaa. Mikä sitten saa tekemään tuon kaiken luettelemani ja enemmänkin? Mikä saa jaksamaan? Vastaus on halu kokea. Vaikka en empiristi olekaan, kirjoihin ja taiteeseen ammennetaan materiaalia kokemuksista.
"Edes silloin, kun maalaritkin koettavat keksiä mitä omituisimpia seireenejä ja satyyreja, he eivät voi antaa niille kaikin puolin uutta luontoa, vaan he ainoastaan sekoittavat eri eläinten jäseniä." -Descartes.
Kommentit