My Way -messuilla ja iltabileissä työskentelystä jäi matkaan muun muassa pullapussi, karkkia, LED-valo, työntekijä-pinssi, kondomeja ja Anna Abreun nimikirjoitus.

955294.jpg

Kaikki tullevat hyötykäyttöön, Abreun nimmari pois lukien. Yritin myydä sitä koululla, ja eiköhän sen joku hölmö vielä ostakin. Itse tapahtumassa keräsin rutosti kateellisia katseita, kun kuvasin Annaa lavan ja mellakka-aidan välissä, kun toisella puolella hysteeriset fanimassat liiskautuivat tavoitellessaan idolinsa läheisyyttä. Minä itse pidän musiikista, en esiintyjistä - ja minä en pidä Annan musiikista.

Tapahtumassa olin luonnollisesti mukana elämääkin suuremmissa kohtauksissa: jouduin päästämään sisään palomiehiä hälyttimien ulvoessa ja heitättämään ulos ystäväni, joka oli tullut pummilla sisään. Hän kuvitteli voivansa luottaa minuun, mutta käsittääkseni hän ei ole se, jonka kuuluu puhua luottamuksesta. My Partyissa on valtava työ, ja jos ystävä ei osaa arvostaa sitä toimimalla halutulla tavalla, on joku pielessä. Turhaa on myös pyytää ilmaisia sisäänpääsyjä, jos sattuu tuntemaan minut; kyllä jokainen tuntee jotakin kautta nuortentapahtumissa työskenteleviä ihmisiä.