Onko hauskaa, kun pääministeri puhuu linnunkakasta? Ehkä pikkulapsista, mutta sillä erotuksella, että he eivät välitä pääministerin asemasta; kakkapuheet ovat hauskoja, oli puhujana kuka tahansa. Ja mitä muuta Vanhanen voi taaperolle ollakaan kuin "kuka tahansa"?

Elokuvan juonessa ei ole kehumista, mutta ehkä kohellus sopii lapsille. He eivät kuitenkaan välitä poliitikoista laisinkaan, joten miksi hitossa vanhaset, niinistöt ja pekkariset on siihen pitänyt änkeä? Siksikö, että lasten seurana olevilla aikuisilla olisi kivempaa? On totuttu strategia sijoittaa lastenelokuviin aikuisten vitsejä, mutta pelkät aikuisten maailman karikatyyrit eivät onnistu naurattamaan.

Toisaalta joudun pyörtämään sanani, sillä nauroin elokuvaa katsoessani vain silloin, kun Seppo Kääriäinen siveli itseään ketsupilla ja pyrki tulemaan syödyksi. Luulisin, että tämä kertoo satiirin puutteesta, ei kykenemättömyydestäni  ymmärtää taiteenlajia. Oikein hävettää tekijöiden puolesta; minne on kadonnut Itse valtiaiden asenne, vaikka tuokaan sarja ei ikinä kummoinen satiiri ole ollut?