Olen ollut kiihkeä empirismin epäilijä, eivätkä materialismi ja kausaalinen determinismi ole perinteisesti kuuluneet omaan ajatusmaailmaani, mutta viime aikoina olen kokeillut tukea noita kolmea koulukuntaa. Niillä on looginen pohja, mutta ajatusmallit ovat liian yksinkertaistettuja itselleni; Ockhamin partaveitsi ei kuulu  työvälineisiini.

Descartesin mukaan maailmaa voi hallita yhtä hyvin paha demoni kuin hyvä luoja; kokemani maailma saattaa olla vain demonin koeputkessa tai ohjelmistossa. Millä tavalla se vaikuttaisi edellä mainittujen aatteiden oikeellisuuteen?

Pahan demonin hallitessa elämääni minulla ei olisi vapaata tahtoa kokemassani maailmassa - ainakaan, jos demoni hallitsisi elämääni kyllin tehokkaasti. Kun ei kerta olisi vapaan tahdon ongelmaa, maailma olisi tiukan deterministinen - kausaalisuus vain saisi alkunsa demonin ohjelmistosta. Ohjelmisto puolestaan kumoaisi empiirisen tiedonhakumenetelmän, koska ohjelmistossa voisi tapahtua esimerkiksi laskelmointivirhe; tietokonepelin tavoin tapahtuisi bugi, kun kivi singahtaisi avaruuteen, vaikka painovoiman pitäisi vetää se maahan.

Empirismi ei toimisi kokemassani maailmassa, mutta millainen on se maailma, jossa demoni ohjelmistoineen asustaisi? Jos ohjelmisto voisi tehdä laskelmointivirheitäkin, miksei olisi mahdollista löytää reittiä ulos ohjelmistosta? Tässä vaiheessa esiin astuu vapaa tahto, kun ohjelmisto on epäonnistunut tehtävässään - ellei tehtävänä ole nimenomaan ollut seurata, löytääkö luotu ihminen pois kuvitteellisesta maailmasta.

Tässä pisteessä filosofia on mielenkiintoisimmillaan, mutta yleensä se ei tuo pohtijaansa lähemmäs todellisuutta, vaan pistää hänet kirjoittamaan proosateoksen.